RZ-1 A-siipinen torjuntahävittäjä
| |
| RZ-1 A-siipinen torjuntahävittäjä | |
|---|---|
| Tuotannolliset tiedot | |
| Valmistaja |
|
| Malli |
RZ-1 A-siipinen torjuntahävittäjä |
| Luokka | |
| Hinta |
175000 krediittiä |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus |
9.6 metriä[1] |
| Leveys |
6.48 metriä |
| Korkeus |
|
| Kiihtyvyys |
5,100 G |
| Megavalo |
120 MGLT[1] |
| Huippunopeus (ilmakehässä) |
1,300 km/h (suojakentät päällä oli mahdollista saavuttaa suurempikin nopeus)[1] |
| Moottori(t) | |
| Hyperajo |
Luokan 1.0[2] |
| Hyperajojärjestelmä | |
| Voimanlähde | |
| Suojakentät |
Sirplexin Z-9 suojakenttäprojektori (50 SBD)[1] |
| Runko |
Titaniumseosrunko kestoteräs ulkoinen runko (15 RU)[3] |
| Sensorit |
Fabritechin ANs-7e sensoriyksikkö PA-94 pitkän etäisyyden tachyon havaitsemisjärjestelmällä ja PG-7u lyhyen etäisyyden pääanalysoija[3] |
| Tähtäysjärjestelmät | |
| Navigointijärjestelmät |
Mikroaksiaalinen LpL-449 navigaatiotietokone (2 hyppyetäisyyttä)[2] |
| Suojausjärjestelmät |
|
| Aseistus |
|
| Miehistö | |
| Matkustajat |
Ei yhtään |
| Lastitilat |
40 kilogrammaa[1] |
| Kulutustarvikkeita |
1 viikoksi |
| Käyttötiedot | |
| Rooli(t) | |
| Aikakausi | |
| Liittoutuma | |
- ”A-siipinen on meidän nopein hävittäjämme, joka kykenee TIE torjuntahävittäjän nopeuteen.”
- ―Kenraali Carlist Rieekan
RZ-1 A-siipinen torjuntahävittäjä oli Kapinaliiton suunnittelema tähtihävittäjätyyppi, jota käytettiin Galaktisen sisällissodan aikana. Se oli yksi nopeimpia torjuntahävittäjiä yhdessä TIE/In tähtihävittäjän kanssa. A-siipinen oli suunniteltu toimimaan Alpha/Delta/Eta sarjan seuraajana.
Tyypillistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksinkertaisesti sanottuna A-siipinen oli kahteen moottoriin kiinnitetty ohjaamo. Kuten kloonisotien aikainen edeltäjänsä, Eta-2, A-siipiseen tarvittiin taitava lentäjä, jotta sen nopeudesta, ketteryydestä ja muista erikoisominaisuuksista pystyi saamaan kaiken irti. Eikä Kapinaliitolla silloin ollut Galaktisen tasavallan jedilentäjiä.
A-siipinen oli haastava alus lentää. Aluksen tapahtumahorisonttimoottorit olivat yhdet tehokkaimmista alivalonnopeusmoottoreista, joita käytettiin vielä kaksikymmentä vuotta A-siipisen kehittämisen jälkeen, minkä lisäksi niitä hallittiin erittäin herkillä säätimillä. Lentäjän oli osattava säätää ohjaussiivekkeitään juuri oikein, jotta saattoi pitää aluksen hallinnassaan, minkä tärkeyttä A-siipisen nopeus vain korosti.
A-siipisen siipiin kiinnitetyt laserkanuunat liikkuivat 60 astetta ylös ja alas, mikä mahdollisti tarkan tulituksen. Joissakin malleissa tykit saattoivat kääntyä jopa täydet 360 astetta, mikä oli yleensä ikävä yllätys jahtaamaan ryhtyneelle toiselle hävittäjälle. Suunnittelun haittapuolia A-siipisessä oli, ettei aluksessa käytetty astromekaniikkadroideja huolehtimassa asejärjestelmistä, mikä vaati ylimääräistä huomiota lentäjältä. Myös ohjaamon sijoittaminen keskelle alusta vaaransi lentäjän vihollistulituksessa.
Herkkien hallintalaitteiden, verrattoman alivalonnopeuden, kääntyvien asejärjestelmien ja edistyneiden sensori- ja naamiointilaitteiden, särkymisherkkyyden ja uhanalaisen ohjaamon vuoksi A-siipinen pakotti jopa parhaat pilotit yrittämään parastaan. A-siipisiä kutsuttiin "ohuiksi", koska ne olivat pienikokoisia, mutta myös siksi, että pilotilla oli vain köykäiset mahdollisuudet selviytyä elossa suoraan alukseen osuneesta laukauksesta. Pieni ohjaamo myös esti suurikokoisia lentäjiä lentämästä A-siipisiä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kehitystyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
A-siipisen suunnittelun tarpeellisuuden osoitti kenraali Jan Dodonnan tekemä analyysi Yavinin taistelun jälkeen. Kapinaliiton käyttämien tähtihävittäjien merkitys taistelussa oli kiistämätön, mutta Dodonnaa huolestutti se, että vain kolmella [[TIE hävittäjällä Imperiumi oli lähes onnistunut pilaamaan hyökkäyksen kuiluun. Tietoisena siitä, että myös Imperiumi tekisi vastaavan tutkimuksen, Dodonna ryhtyi suunnittelemaan edistynyttä torjuntahävittäjää. Hänen arvelunsa osoittautuivat oikeiksi, sillä Sienar Fleet Systems ryhtyi kehittelemään TIE torjuntahävittäjiä, keisarillisia hävittäjiä, jotka olivat A-siipisten veroisia nopeudessa.
Tähtihävittäjän suunnittelussa Dodonna kääntyi Walex Blissexin, kuuluisan entisen Kuat Systems Engineeringin insinöörin, puoleen. Blissexillä oli arvokasta kokemusta työstään kloonisotien aikana Delta-7 ja Alpha-3 torjuntahävittäjien kanssa. Kaksikko perusti suunnitelmansa R-22 Spearhediin (jota monet lentäjät jo kutsuivat "A-siipisiksi") ja esitti luomuksensa Mon Mothmalle.
Dodonnan ja Blissexin ajoitus oli huono, sillä Yavinissa saavutettu voitto rohkaisi tuhansia maailmoita liittymään kapinaan, mutta myös toi keisari Palpatinen vihan järjestäytymättömän Kapinalliiton niskaan. Sellaisissa olosuhteissa rahoituksen saaminen oli vaikeata ja A-siipisten kehittäminen olisi kallis sijoitus vähillä varoilla sinnittelevälle liitolle. Dodonnan kuuluisuus Yavinin voiton yhteydessä kuitenkin teki kieltäytymisen vaikeaksi ja Mon Mothma hyväksyi projektin rajoitetulla rahoituksella.
Varhainen valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pysyäkseen tiukassa budjetissaan Dodonna ja Blissex tekivät muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiinsa. Blissex suunnitteli uudelleen tarvitsemansa osat, jotta ne olisi helpompia hankkia, minkä lisäksi hän venytti jokaisen A-siipisen osan yli tehtaan määrittämien rajoitusten. Ensimmäisiä A-siipisiä valmistettiin kaikissa Kapinaliiton tehtaissa, kuten Cardooinella ja Chardaan telakoilla. Jokainen tähtihävittäjä koottiin käsin, minkä seurauksena ne valmistuivat hitaasti ja jokaisessa oli erikoisia muutoksia. Joissakin aluksissa ohjaamo oli jopa sisustettu aidolla puulla, kuten Konnalentueen Tycho Celchun aluksessa, jota hän käytti Endorin taistelussa.
Käsin tehdyn kokoamisen, kierrätettyjen osien, pieneen tilaan pakattujen monimutkaisten järjestelmien ja yleisen laadunvalvonnan puuttumisen yhdistelmä teki A-siipisistä huollon kannalta ongelmallisia, 3 jYt niitä pidettiin toiseksi hankalimpina huollettavina. Tästä syystä Kapinaliitolla ei ollut kuin muutamia täysiä A-siipisten lentueita. 4 jYt heillä oli yksi täysi yksikkö A-siipisiä mukana Endorin taistelussa. Vain kourallinen yksiköitä käyttivät A-siipisiä kaikkialla liiton alueella.
Käyttötarkoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ”Jokaisen pilotin, joka tarjoutuu lentämään A-siipistä, on parasta olla urhea tai hullu. Parasta on olla ehkä vähän molempia.”
- ―Kenraali Han Solo
Ensimmäinen Kapinaliiton hyökkäys, jossa käytettiin A-siipisiä yllätti keisarilliset joukot täydellisesti, sillä nämä eivät olleet onnistuneet selvittämään torjuntahävittäjien kehitystä ympäröinyttä salaperäisyyttä. Arvel Crynydin ohjaama yksinäinen A-siipinen oli tärkeässä roolissa Executorin tuhoamisessa Endorin taistelun aikana, kun hän lensi suoraan päin aluksen komentosiltaa.
Vaikka alukset oli tarkoitettu paikallaan pysyvien asemien tai hitaasti liikkuneiden alusten suojelemiseen, Yavinin taistelun jälkeinen Kapinaliiton iskustrategia usein pakotti A-siipiset toimimaan nopeina iskuhävittäjinä. Vaikuttavan suoran linjan kiihdytyksensä ja sensorihäirintänsä ansiosta A-siipiset onnistuivat osumaan kohteisiinsa ennen kuin nämä ehtivät reagoida hyökkäykseen ja taas pakenemaan ennen kuin vastarintaa ehdittiin muodostaa.
Tämä muutos taktiikassa johti aikanaan kenraali Bel Ibliksen luoman, A-siipisten ruoskana tunnetun taktiikan kehittymiseen. Taktiikassa joukko X-siipisiä lähestyisi keisarillista saattuetta kätkien A-siipisten joukon taakseen. X-siipiset hajaantuisivat vetäen vihollisen huomion puoleensa ja takaa tulleet nopeat A-siipiset syöksyisivät saattuetta vastaan.
A-siipisiä käytettiin myös vakoilutehtävissä ja niistä tulikin laivaston tiedustelupalvelun ja Kapinaliiton tiedustelupalvelun suosimia aluksia niiden nopeuden ansiosta. A-siipisten ryhmä saattoi pudottautua hyperavaruudesta keisarillisen kohteen lähettyviltä, käynnistää sensorihäirinnän, suorittaa skannauksia ja hologramminauhoituksia ja paeta ennen kuin heitä huomattiin. Vaikka heidät olisi huomattukin, he pystyivät helposti pakenemaan seuraavilta aluksilta, mikä takasi sekä lentäjien että kootun tiedon turvallisuuden.
Vaikka A-siipisistä tuli suosittuja yllätysiskujen ja vakoitutehtävien aluksina, ne aina tarvitsivat lähettyvillä olleen tukikohdan tai kuljetusaluksen, koska niiden navigointitietokoneiden toiminta oli rajallista. A-siipisellä saattoi tehdä vain kaksi hyperavaruushyppyä ennen kuin sen navigointitietokone vaati päivityksiä.
Korvaavat alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pian Endorin taistelun jälkeen A-siipisten uusi sukupolvi, Mark II, siirtyi tuotantoon. Tarkkaan ei tiedetä, mitä parannuksia aluksiin tehtiin, mutta oletettavasti tuotannosta tehtiin valvotumpaan, kuin alkuperäisissä käsin tehdyissä malleissa, minkä ansiossa tuotannon määrää voitiin kasvattaa. Vaikka alkuperäisten A-siipisten yksilöllisyys heijasteli Kapinaliiton henkeä, uusi Mark II oli Incom Corporationin massatuote. Yksi tiedossa olevista uudistuksista oli se, että A-siipisten Mark II:n lasertykit kääntyivät täydet 360 astetta.
Suuren nopeuden antama etu oli kiistämätön, mutta A-siipisillä oli yhä puolustuksellisia ja navigoinnillisia puutteita. Tästä syystä uusia tähtihävittäjiä, kuten E-siipisiä ja T65AC4 X-siipisiä, kehitettiin nopeammiksi, mutta niihin asennettiin paremmat suojakentät, vahvempi pinnoite, paikka astromekaniikkadroidille ja vahvempi aseistus. Vaikka uusia tähtihävittäjiä tuli markkinoille ja laivastoa myös pyrittiin standardisoimaan, A-siipisten erityinen rakenne teki mahdolliseksi käyttää niitä vielä sodassa yuuzhan vongeja vastaan. On mahdollista, että A-siipisten pysyminen käytössä johtui siitä, että niiden moottoreita kehitettiin paremman tehon saamiseksi.
Lukuisia A-siipisiä myös joutui siviileiden käsiin, jotka käyttivät niitä vakoilu- ja pakoaluksina. Myös avaruuspiraatit onnistuivat kaappaaman jopa kokonaisia lentueita, joita he sitten käyttivät vastaaviin yllätysiskuihin kuin Kapinaliitto aikaisemmin.
Kulissien takana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jedin paluuta varten tehdyt tuotantopiirrokset kuvasivat A-siipiset sinisillä maalauksilla, mutta elokuvaa varten merkinnät muutettiin punaisiksi, jotta mallikappaleita saattoi filmata sinitaustalla. X-Wing peleissä punaisilla merkinnöillä Punainen lentue erotettiin muista. Muiden lentueiden A-siipisillä oli erilainen väritys lentueen mukaan.
Jedin paluun tuotannon aikana alusta kutsuttiin "A hävittäjäksi".
A-siipiset esiintyvät Star Wars: Empire at War, Star wars battlefront 2, Star Wars: X-wing ja Star Wars: Rebel Assauls peleissä; nämä pelit kuitenkin sijoittuvat aikaan joitakin vuosia ennen A-siipisten kehittämistä. Todennäköisesti nämä alukset siis ovat oikeasti R-22 Spearheadeja, joita kaikkien Yavinia edeltäneiden A-siipisten nykyään oletetaan olevan.
Kuten eräiden muidenkin alusten tapauksessa (esimerkiksi Executorin) A-siipisten koosta on ollut erimielisyyksiä. Fanit väittävät, että 9,6 metriä pitkinä A-siipiset ovat liian kookkaita. Pilotin päätä ympäröivän tilan koosta ja koko ohjaamon koosta suhteutettuna alukseen voi päätellä, että aluksen pituus on todellisuudessa vain suunnilleen 4,8 metriä. Virallisena pituutena pidetään kuitenkin 9,6 metriä.
A-siipisten aseistuksen taso myös vaihtelee lähteestä riippuen. Star Wars:Battlefront II kuvaa A-siipisten aseistukseksi sarjatulta ampuvat laserkanuunat ja kohdistusmajakalla varustetut ryhmäammukset.
Esiintymiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- The Farlander Papers
- The Stele Chronicles
- Star Wars Sourcebook
- Rebel Alliance Sourcebook
- X-Wing: The Official Strategy Guide
- The Essential Guide to Vehicles and Vessels
- Star Wars: Behind the Magic
- Star Wars: The Action Figure Archive
- The New Essential Guide to Characters
- The New Essential Guide to Vehicles and Vessels
- Revenge of the Sith: Incredible Cross-Sections
- Star Wars: Complete Cross-Sections
- Starships of the Galaxy (2007)
