Tämän artikkelin aihe kuuluu Legendsiin.Tämän artikkelin aihe esiintyi Imperiumin nousun aikakaudella.Tämän artikkelin aihe esiintyi kapinallisten aikakaudella.

Kuolonkaarti

Jedipediasta, vapaasta Tähtien sota-tietosanakirjasta tänään, 24. marraskuuta 2024
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Paina tästä lukeaksesi artikkelin kaanonversiota.  Tämä on artikkelin Legends-versio. 
Fighters in formation.jpg

Sisältöä näkyvissä! The Clone Wars: Viides tuotantokausi–luokkaa.

On huomattu, että osa tästä artikkelista ei enää ole ajan tasalla, ja se tarvitsee uutta tietoa.

Kun artikkeli on mielestäsi päivitetty, voit poistaa tämän viestin.

[+/–]
Obiwanarchives.jpg

Ehkä arkistot ovat epätäydelliset.

Tämä artikkeli, käännös tai niiden osa on vasta keskeneräinen, ja sitä ei ole saatettu loppuun.

Koska artikkeli on kesken, kaikenlainen apu sen parantamiseksi on tervetullutta.

[+/–]
”Me olemme Kuolonkaarti, periytyneet todellisesta soturin uskosta, jonka kaikki mandalorialaiset aikoinaan tunsivat. Nyt kansani elää karkotettuna, koska emme hylkää perintöämme. Kansamme oli sotureita. Vahvoja. Pelättyjä! Nyt heitä hallitsevat uudet mandalorialaiset, jotka luulevat pasifistina olemisen olevan hyvä asia. He ovat luopuneet kunniastamme ja perinteistämme rauhan vuoksi. Herttuatar Satine ja hänen korruptoitunut johtonsa murskaavat sielumme, tuhoavat identiteettimme. Se on kamppailumme.”
―Pre Vizsla esittelee Kuolonkaartin Darth Maulille Zanbarilla[lähde]

Kuolonkaarti—tai Kyr'tsad Mando'aksi—oli mandalorialaisista eronnut ryhmä, jonka perusti Tor Vizsla, joka vastusti Jaster Mereelin supercommandon koodeksia. Heidän päätavoitteensa oli palauttaa mandalorialaiset antiikkisille juurilleen galaktisiksi sotureiksi, ja edustivat entisten mandalorialaisten julmien hyökkääjien ajattelutapaa. Kuolonkaarti taisteli Mereelin todellisia mandalorialaisia vastaan johtoasemasta mandalorialaisten sisällissodan aikaan, käyttäen hyväkseen mestari Dookun johtamaa jedien ryhmää tuhoamaan heidät Galidraanin taistelussa. Kun ainoa selvinnyt todellinen mandalorialainen, Jango Fett, pakeni vankeudesta, hän etsi käsiinsä ja tappoi Tor Vizslan.

Kuolonkaarti levittäytyi ja ilmeisesti hajosi ennen kloonisotia, kun he näyttäytyivät uudelleen Pre Vizslan johdossa, ottaen kohteekseen uusien mandalorialaisten herttuatar Satine Kryzen. Tehden iskuja piilotetusta tukikohdastaan Mandaloren kuussa, Concordiassa, he järjestivät useita terroristihyökkäyksiä uusien mandalorialaisten kaupunkeihin ja Kalevalaan keräten tukea Itsenäisten aurinkokuntien konfederaatiolta. Lopulta liittouduttuaan Darth Maulin ja Varjokollektiivin kanssa, he onnistuneesti ottivat hallintaansa Mandaloren herttuatar Kryzelta. Sitten Maul tappoi Pre Vizslan ja Kuolonkaarti jakaantui kahteen ryhmään—niihin, jotka olivat uskollisia Maulille, ja niihin, jotka kieltäytyivät seuraamasta ulkopuolista Bo-Katan Kryzen johdolla. Kun Spar perusti mandalorialaiset suojelijat Mandalore Palauttajana, Kuolonkaarti piiloutui uudelleen Lorka Gedycin johdolla, mutta palasi esiin galaktisen sisällissodan aikana, toimien tukikohdasta Endorilla.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”He pukeutuivat patriooteiksi, jotka halusivat palata mandoimperiumin vanhoihin hyviin aikoihin, mutta se oli vain peite järjestäytyneelle rikollisuudelle.”
―Kal Skirata[lähde]
Kuolonkaartin perustaja, Tor Vizsla

Ithullanien kansanmurhan seurauksena 200 eYt monet mandalorialaiset soturit ilmaisivat halunsa luopua menneisyyden kunniattomista tavoista.[1] Puolitoista vuosisataa myöhemmin karismaattisesta johtajasta Jaster Mereelistä tuli uusi Mand'alor, ja hän pani alulle uuden mandalorialaisen käytöksen, superkommandon koodeksin.[1] Hän vakuutti, että mandalorialaiset olivat vain hyvin palkattuja sotilaita, ja heidän tulisi käyttäytyä kunniallisina palkkasotureina. Kaikki eivät kuitenkaan olleet samaa mieltä koodeksista ja Mereelin radikaaleista muutoksista. Barbaarinen sotilas nimeltään Tor Vizsla huokutteli vanhoihin tapoihin kiintyneitä sotureita omaan liikkeenseensä, aloittaen Kuolonkaartin. Kuolonkaartilaiset olivat taidokkaita taistelijoita, mutta äärimmäisen huonosti kurinalaisia ja jatkuvien sisäisten taistelujen vaivaamana Vizslan itsekkään johtamisen alaisuudessa.[1] Vizslan uskomusten mukaisesti Kuolonkaarti edusti paluuta antiikkisten mandalorialaisten tapoihin, ryöstäjiksi ja julmiksi, ja tavoittelivat toisen valloitussodan aloittamista aikanaan galaksissa.[3] Mereelin ryhmittymä vuorostaan muuttui todellisiksi mandalorialaisiksi ja sisällissota puhkesi ryhmien välille.[3]

Mandalorialaisten sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Se on Kuolonkaarti!"
"Ketkä?"
"Ennen aikaasi, Silas. Entisiä mandalorialaisia, jotka erosivat Jasterista vuosia sitten. Luulimme heidän hävinneen. Varmaankin erehdyimme.''”
―Jango Fett ja Silas Kuolonkaartin väijytyksen aikaan Korda Sixin taistelussa[lähde]
Kuolonkaarti

Concord Dawnin maatalousplaneetalla Kuolonkaarti hyökkäsi todellisia mandalorialaisia vastaan rajussa tulitaistelusas, joka päättyi todellisten mandalorialaisten vetäytymiseen. Kun Jaster Mereel ja hänen miehensä pakenivat pelloille, Vizsla käski omia joukkojaan jahtaamaan heitä. Kun he kohtasivat nuoren Jango Fettin työskentelemässä perheensä leikkuupuimurissaan, he ottivat hänet panttivangiksi ja pakottivat johtamaan heidät kotiinsa, jossa Jangon isä suojasi Mereelin joukkoja.[3] Vizsla hakkasi miestä armottomasti Jangon edessä vaatiakseen kätkettyjen mandalorialaisten sijaintia, uhaten jopa ampua häntä päähän poikansa edessä. Kuitenkin Jangon äiti puuttui peliin, tappaen yhden Kuolonkaartin sotilaista sädekiväärillä. Jango palastui Vizslalta Mereelin ja hänen sotilaiden väliintulolla, mutta hänen vanhempansa murhattiin[3] ja Kuolonkaarti vei hänen sisarensa.[9] Kun he pakenivat pelloille, Vizsla määräsi ne poltettaviksi toivoen Mereelin ja todellisten mandalorialaisten tappamista.[3] Kuolonkaarti siirtyi läheiseen kaupunkiin voitettuaan todelliset mandalorialaiset, tarkoituksenaan juhlintaryöstö ennen lähtöä Moonus Mandelille. Heidän epäonnekseen todelliset mandalorialaiset vaanivat heitä, iskien Kuolonkaartia vastana, kun he eivät olleet suojautuneet. Lähes kaikki Kuolonkaartin sotilaat kaatuivat sädetulessa tai saivat surmansa tankkinsa pommituksessa, ja vaikka Jango Fett kosti perheensä kuoleman tappaen murhastavastuussa olleen Kuolonkaartin sotilaan, Vizsla onnistui pakenemaan.[3]

Vuosia myöhemmin Kuolonkaarti houkutteli heidän vihollisensa, todelliset mandalorialaiset ansaan planeetta Korda Sixillä. Kun Jaster Mereel ja hänen joukkonsa tulivat auttamaan Kordan puolustusvoimien paikallisten vihollisjoukkojen motittamaa turvallisuusryhmää, Kuolonkaarti paljasti itsensä—todellisten mandalorialaisten suureksi yllätykseksi. Jango Fett, nyt täysin kehittynyt mandalorialaissoturi, puolustautui kymmeniä Kuolonkaartin sotilaita vastaan mukanaan hänen komennossaan olevia todellisia mandalorialaisia, kun Jaster Mereel ja hänen varamiehensä Montross joutuivat Vizslan tulituksen alaiseksi. Näyttäen arpensa heidän edellisestä kohtaamisesta, Vizsla hyökkäsi Montrossia ja haavoittunutta Mereeliä vastaan nelipyöräisellä tankillaan. Kun Montross petti haavoittuneen Mand'alorin ja jätti hänet yksin taistelukentälle, Vizsla sai kostonsa ampuessaan Mereelin tankkinsa laserkanuunoilla. Todelliset mandalorialaiset joutuivat pakenemaan planeetalta ja Kuolonkaarti voitti.[3]

Noin 44 eYt Kuolonkaarti alkoi toimia Ulkokehällä olevan Galidraanin planeetan kuvernöörin kanssa. Kuvernööri tarjosi turvapaikan Kuolonkaartille linnassaan ja rahoitti Tor Vizslan yrityksiä jälleenrakentaa Kuolonkaarti, oletettavasti suuren menetyksen jälkeen. Hän myös palkkasi todelliset mandalorialaiset hoitamaan kapinaan nousun planeetallaan osana Kuolonkaartin salajuonta vihollisensa esiin saamiseksi. Kun todelliset mandalorialaiset—nyt Jango Fettin alaisuudessa, korvaten Jaster Mereelin Mand'alorina—hoiti kapinalliset, Galidraanin kuvernööri otti yhteyttä jedineuvostoon väittäen, että mandalorialaiset tappoivat "poliittisia aktivisteja", myös naisia ja lapsia. Lisätäkseen näiden väitteiden luottamusta ja saadakseen jedineuvoston avun, Vizsla ja hänen joukkonsa tarjosivat kuolleiden määrän.[3] Saatuaan valmiiksi sovitun tehtävänsä, Jango Fett meni henkilökohtaisesti puhumaan Galidraanin kuvernöörille, sekä kerätäkseen mandalorialaisten maksun että saamaan selville Vizslan olinpaikan. Vizsla ja muutama hänen joukoistaan paljastivat itsensä ja ampuivat Fettiä, pakottaen hänet pakenemaan läheisestä ikkunasta rakettirepulla samaan aikaan, kun jedien alukset saapuivat hoitamaan oletetun mandalorialaisuhan. Vizsla ja Kuolonkaarti yksinkertaisesti katsoivat vierestä, kun jedimestari Dookun johtama iskuryhmä käytännössä tuhosi todelliset mandalorialaiset, paitsi itse Fettin, joka vangittiin ja toimitettiin Galidraanin kuvernöörille, joka tämän jälkeen myi Fettin orjuuteen.[3]

Kaksi vuotta myöhemmin Fett pakeni ja palasi Galidraaniin, hakien menettämänsä mandalorialaishaarniskan ja vaatien Kuolinkaartin olinpaikkaa uhaten kuvernööriä aseella. Hän löysi Kuolonkaartin joukot Vizslan henkilökohtaiselta tähtialukselta, Death Rattlelta, Corellian yläpuolella. Fett käytti tähtihävittäjää romuttakseen aluksen moottorit hyökätessään komentosillalle, lentäen ikkunan läpi käyttäen rakettireppuaan. Hän otti yhteen Vizslan kanssa pitkässä taistelussa, jota käytiin kuolevan aluksen halleissa ja pakokapseleihin, jatkuen Corellian pinnalle törmäyksen jälkeen. Taistelun huippukohdassa, molemmat haavoittuneena ja Fett Vizslan myrkyttämänä, lauma dire-cateja (?) hyökkäsi ja tappoi Vizslan, säästäen myrkytetyn Fettin. Vizslan hävittyä lopullisesti, ryhmän loput jäsenet hajaantuivat ympäri galaksia,[3] mutta vaikka heidät nähtävästi tuhottiin, Kuolonkaartin uskomukset säilyivät joidenkin mandalorialaisten keskuudessa.[9][4]


Kloonisodat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Galaktinen sisällissota ja rappeutuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Me valloitimme kokonaisia aurinkokuntia. Meillä oli imperiumi. Kun kaupungit kuulivat armeijamme tulevan, asukkaat pakenivat ennen yhdenkään laukauksen ampumista. Nyt me pysyttelemme saastaisten planeettojen säälittävällä sektorilla, me kamppailemme muruista, jotka aruetiise heittää, kun he haluavat meidän tappelevan heidän puolestaan, ja he käyttävät meitä klooniarmeijansa kasvattamiseen. Aruetiise kohtelee aina meitä kuin eläinlajia, jota käytetään heidän mukavuuttaan varten, kunnes me nousemme itse ylös uudelleen.”
―Lorka Gedyc[lähde]
Fenri Dalso, Kuolonkaartin jäsen galaktisen sisällissodan aikaan

Galaktisen Imperiumin muodostumisen aikaan 19 eYt Lorka Gedycistä oli tullut Kuolonkaartin johtaja sen pysytellessä piilossa. Tämän uusimman Kuolonkaartin sukupolven mukana olivat entiset Cuy'val Darin jäsenet Isabet Reau ja Dred Priest.[6] Riitauduttuaan toisen entisen Cuy'val Darin Mij Gilamarin kanssa Mandaloren pääkaupungissa Keldabessa, Priest paljasti kKoulonkaartin olevan edelleen olemassa—jopa käyttäen ryhmän tunnusta olkapanssarissaan, tosin tummansinisen värisenä—ja että Lorka Gedycillä oli "suuria suunnitelmia" tulevaisuutta varten. Hän myös uskoi, että Kuolonkaarti oli muuttunut Gedycin alaisuudessa ja oli erilainen kuin se oli ollut Vizslan aikana. Kuolonkaarti oli myös liittoutunut Imperiumin kanssa, Priestin jopa auttaessa Imperiumia muuttamaan varuskuntaan Keldaben ulkopuolelle. Kun hän ajatteli oppineensa kaiken, Gilamar hyökkäsi yllättäen Priestin kimppuun, puukottaen ja tappaen hänet, ja heittäen hänen ruumiinsa Kelita-jokeen, uskoen vakaasti, että Kuolonkaartin paluuta merkittävään asemaan ei voisi sallia mandalorialaisten hyväksi.[6]

Noin 1 jYt useat Kuolonkaartin jäsenet olivat perustaneet tukikohdan bunkkeriin Endorin metsäkuussa, toimien Overlord Teti Viban alaisuudessa, ennen kuin avaruusmiehet tappoivat hänet.[2]

Kapinan varhaisina aikoina Kuolonkaartin haarniskaa käyttävä mies suojeli Tungo Litä Janek Sunberin kuulustelun aikana.[10]

Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolonkaarti oli kaukana pidetystä monien mandalorialaisten silmissä. Usemmille he olivat tuskin muuta kuin villejä,[3] huligaaneja,[4] ja kurittomia roistoja eikä sotilaita.[6] Mandalorialaisten sisällissodan syttymisen jälkeen, Jango Fett piti Kuolonkaartia "entisinä mandalorialaisina" johtuen heidän radikaaleista uskomuksistaan ja kieltäytymisestä Mand'alorin seuraamisesta.[3] Uusien mandalorialaisten hallitus piti heitä terroristeina ja vandaaleina heidön tuhoisasta toiminnasta hallituksen rauhanomaisten tapojen vastustamisesta.[4] Walon Vaun, Cuy'val Darin jäsenen, tiedettiin sanoneen, että Kuolonkaarti oli ainoa ryhmä, jota hän todella piti vihollisenaan.[9] Kal Skirata, toinen Cuy'val Darin jäsen, ajatteli, että Kuolonkaarti—ainakin Tor Vizslan alaisuudessa—oli kiinnostuneempi varkauksista ja muista rikoksista kuin heidän oletetusa tavoitteestaan, mandalorialaisen imperiumin palauttamisesta.[6]

Kasvaessaan lapsena Plavin 6:lla Nashiak Llalik kiinnostui Kuolonkaartin käyttämästä haarniskasta. Hän luki paljon heistä ja viihdytti nuorempaa sisartaan, Sarenia, tarinoilla heidän haarniskastaan. Aikuisena Saren katui joutuneensa erilleen veljestään, osittain koska hän olisi mielellään kuullut ne tarinat uudelleen.[11]

Vuonna 40 jYt Mand'alor Boba Fett sanoi keskustelussa Jaing Skiratan kanssa, että Kuolonkaartin tuhoutuminen oli hänen isänsä jatkuva perintö mandalorialaisille.[12]

Tunnetut jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäinen Kuolonkaartin haarniska

Tunnus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudistettu Kuolonkaartin tunnus kloonisotien aikaan

Kuolonkaartin merkki oli Vizslan klaanin tunnus,[17] joka suunniteltiin tyylitellyn syöksyvän jai'galaarin mukaan, väriltään punaisena. Kloonisotien aikaan ja sen jälkeen tunnuksen väri oli kuitenkin muutettu siniseksi.[4][6]

Esiintymiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 SWInsider.png ”The History of the Mandalorians” — Star Wars Insider 80
  2. ↑ 2,00 2,01 2,02 2,03 2,04 2,05 2,06 2,07 2,08 2,09 2,10 Gal-icon.jpg Star Wars Galaxies: An Empire Divided
  3. ↑ 3,00 3,01 3,02 3,03 3,04 3,05 3,06 3,07 3,08 3,09 3,10 3,11 3,12 3,13 3,14 3,15 3,16 3,17 3,18 Jango Fett: Open Seasons
  4. ↑ 4,00 4,01 4,02 4,03 4,04 4,05 4,06 4,07 4,08 4,09 4,10 4,11 4,12 4,13 TCW mini logo.jpg Star Wars: The Clone Wars – ”Mandaloren salajuoni”
  5. ↑ 5,0 5,1 5,2 5,3 The Clone Wars: Darth Maul: Shadow Conspiracy
  6. ↑ 6,0 6,1 6,2 6,3 6,4 6,5 6,6 6,7 6,8 6,9 Imperial Commando: 501st
  7. ↑ 7,0 7,1 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä AFIN ei löytynyt
  8. ↑ The New Essential Chronology
  9. ↑ 9,0 9,1 9,2 Order 66: A Republic Commando Novel
  10. ↑ Star Wars: Rebellion: Ystäväni, viholliseni
  11. ↑ Alliance Intelligence Reports
  12. ↑ Legacy of the Force: Sacrifice
  13. ↑ Star Wars: The Wrath of Darth Maul
  14. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä VoT ei löytynyt
  15. ↑ The Clone Wars: Secret Missions 3: Duel at Shattered Rock
  16. ↑ 16,0 16,1 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä DoM ei löytynyt
  17. ↑ Star Wars: The Clone Wars Character Encyclopedia

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://www.jedipedia.fi/w/index.php?title=Kuolonkaarti/Legends&oldid=210219”