Keisarillinen peruskirja
 |  |
Keisarillinen peruskirja tai Uuden järjestyksen perustuslaki oli Galaktisen Imperiumin perustuslaki. Se edusti Imperiumin tärkeimpiä perustuslakeja. Galaktisen Tasavallan perustuslaki oli oletettavasti sen perusta, mutta siihen tehtiin lukuisia muutoksia, jotka koskivat muun muassa toimeenpanovaltaa, asevoimia ja lainvalvojia, älyllisyyden oikeuksia, sekä kaikki Palpatinen ylikanslerina hyväksymät lait. Hätäsotilasvaltuuksien laki ja asetus 77-92465-001 olivat oletettavasti sen osia. Imperiumin senaatilla oli oikeus tehdä sen pykäliin muutoksia. Imperiumin käyttämä perustuslaki oletettavasti ohitettiin vuonna 0 eYt julistetulla hätätilalla.
Ei ole selvää, oliko Imperiumin jäänteiden, Galaktisen Imperiumin seuraajahallituksen, perustuslaki sama, mutta vuodesta 12 jYt asti uusi de facto poliittinen perustuslaki oli otettu käyttöön, jonka mukaan poliittista ja aseellista valtaa pitivät moffineuvoston alueelliset kuvernöörit yhdessä Imperiumin laivaston ylikomentajan kanssa. Jossakin vaiheessa toisen galaktisen sisällissodan jälkeen keisarillinen monarkia palautettiin vuosikymmenien tauon jälkeen Felien dynastian toimesta, mutta moffit pitivät yhä huomattavaa valtaa.
Yksi peruskirjan pykälistä määräsi, etteivät senaattorit voineet kyseenalaistaa galaktisen keisarin valtaa. Siinä oli myös osioita, jotka käsittelivät suhteita (kuten poliittisia, sotilaallisia, siirtokunnallisia, kuljetuksellisia ja taloudellisia) Imperiumin hallituksen ja sen alaisten aurinkokuntien välillä.
Esiintymiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tähtien sota: Episodi III – Sithin kosto -romaani
- Mustan lordin paluu (Ensimmäinen esiintyminen)
- Jedien lapset
