Tämän artikkelin aihe kuuluu Legendsiin.Tämän artikkelin aihe esiintyi Vanhan Tasavallan aikakaudella.Tämän artikkelin aihe esiintyi Imperiumin nousun aikakaudella.Tämän artikkelin aihe esiintyi kapinallisten aikakaudella.Tämän artikkelin aihe esiintyi Uuden tasavallan aikakaudella.Tämän artikkelin aihe esiintyi uuden jediritarikunnan aikakaudella.Tämän artikkelin aihe esiintyi perinnön aikakaudella.

Chissien valtakunta

Jedipediasta, vapaasta Tähtien sota-tietosanakirjasta tänään, 7. marraskuuta 2024
(Ohjattu sivulta Chiss Ascendancy)
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Chiss Ascendancy.svg
Chissien valtakunta
Poliittiset tiedot
Hallitustyyppi

Republikaaninen oligarkia

Valtionpäämies

Neljä aristocraa

Hallituksen päämies

Neljä aristocraa

Asevoimien komentaja

Nuruodon suku

Toimeenpanovallan hallitsija
Tuomiovallan hallitsija

Sabosenin perhe

Yhteiskunnalliset tiedot


Pääkaupunki

Csaplar Csillalla

Virallinen kieli

Cheunh

Historialliset tiedot
Perustettu

Noin 5000 eYt

Muut tiedot
Aikakaudet

Chissien valtakunta, jota ulkopuoliset joskus kutsuvat Chiss-imperiumiksi, on chissien hallitsema alue lähellä tuntemattomien alueiden rajaa.

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chissien valtakunnan keskeisimmät maailmat sisältävä kartta (kannattaa avata isompana klikkaamalla kuvaa).

Chissien hallitus muodostui hallitsevista perheistä, jotka kokoontuivat Perheiden palatsissa Csaplarissa. Perheklaaneja johtivat Aristocraksi kutsutut jäsenet, jotka pukeutuivat perheensä ja klaaninsa tunnusväreihin osoittaakseen uskollisuuttaan. Arkiset päätökset teki vaaleilla valittu parlamentti, jossa oli edustajia kaikista 28 siirtokunnasta. Päätöksen teko eteni parlamentista kuvernöörien neuvostoon ja siitä hallitseville perheille, jotka päättivät hyväksyttiinkö parlamentin ja/tai neuvoston esitys virallisesti. Jokaisella hallitsevalla perheellä oli oma erikoisalansa hallinnossa: Perhe Sabosen huolehti paikallisesta sosiaalihuollosta kuten oikeudesta, terveyspalveluista ja koulutuksesta; Perhe Inrokini oli vastuussa teollisuudesta ja tieteistä; Perhe Csapla vastasi siirtomaiden asioista, maanviljelyksestä ja tuotannon jakautumisesta; Perhe Nuruodo huolehti sotilaallisista asioista ja yhteyksistä valtakunnan ulkopuolelle. Csaplojen vastuu tuotannon jakautumisesta Csillan ja siirtomaiden välillä oli erityisen tärkeätä, mikä kohotti perheen aseman muiden yläpuolelle. Perhe Nuruodon asema oli seuraavana sillä se oli vastuussa chissien sodankäynnistä.

Jokaisella perheellä oli tasapuolinen edustus chissien hallituksessa, vaikka he pyrkivät varmistamaan, että perhesiteiden merkitys olisi niin vähäinen kuin mahdollista. Chissien hallitsijat eivät esiintyneet nimillä, mutta käyttivät värikkäitä kaapuja erottuakseen toisistaan. Se varmisti, että päätökset tehtiin reilussa ja tasapuolisessa hengessä. Vaikka neljän merkittävimmän perheen välillä ei yleensä käyty valtataisteluita, alhaisemmat klaanit usein taistelivat asemasta ja vaikutusvallasta.

Sotilaalliset voimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka chissien historia on täynnä jatkuvaa sotimista ja vieraiden maailmoiden valloituksia, chissit eivät tavallisesti ole väkivaltaisia. He pyrkivät laanjentamaan alueitaan vain puolustuksellisesta näkökulmasta, vaikka heidän sijaintinsa tuntemattomien alueiden ja Ulkoreunan rajalla altisti heidät monille uhille, kuten ssi-ruuveille, vagaareille, yuuzhan vongeille ja vielä myöhemmin killikeille.

Käytössä oli kaksi erillistä sotilaallista järjestelmää: Chissien laajennuspainotteiset puolustusvoimat ja siirtomaiden falangit, joita molempia johti perhe Nuruodo. Laajennuspainotteiset puolustusvoimat partioivat valtakunnan rajoilla ja sisällä, vaikka uhkaavissa tilanteissa yksiköt saattoivat toimia myös rajojen ulkopuolella. Yksikkön tärkeimpänä tehtävänä oli huolehtia yhteyksistä ulkopuolelle, ei niinkään sotilaallisista taisteluista. Kaikilla 28 siirtokunnalla oli oma falanginsa, jota johti syndic tai muu perheenjohtaja, ja jonka tehtävänä oli huolehtia kaikista sellaisista uhista, jotka pääsivät livahtamaan puolustusvoimien ohitse. Vaaran uhatessa laajennuspainotteisten puolustusvoimien yksiköt saattoivat vaatia joukkoja läheisistä falangeista vahvistamaan rivejään ja tihentämään rajapartiointia. Chissien armeija ja laivasto muodostettiin kutsumalla jokaisesta chissien siirtomaailmasta kokonainen falangi Csillaan Nuruodon perheen komentoon.

Vuonna 965 eYt Valtakunta sääti lain, joka kielsi ennakoivat sotilaalliset toimenpiteet potentiaalisia vihollisia vastaan.

Yhteydet ulkopuolelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chissit olivat erittäin rotukeskeisiä ja uskoivat olevansa muiden yläpuolella, minkä seurauksena chissit mieluiten pysyivät eristäytyneinä. He kävivät kauppaa vain harvoin rajojensa ulkopuolella.

Joskus ennen vuota 1 000 BBY chisseilla oletettavasti oli yhteyksiä Uuteen Sith Imperiumiin, minkä seurauksena sithit perustivat chiss-siirtokunnan Thuleen.

Yuuzhan vongeja vastaan käydyn sodan aikana chissit liittyivät Vapaiden allianssien liittoon taistelussa hyökkääjiä vastaan. Oletettavasti yhteydet Galaktiseen liittoon pysyivät sen jälkeen hieman kiiteämpinä.

Yksi chissien suurimmista taisteluista oli Swarmien sota. Hyönteismäiset killikit sekaantuivat chissien asioihin. Tapahtumat johtivat avoimeen sotaan lajia vastaan, kun Jacen Solo ystävineen suoritti yllätyshyökkäyksen estääkseen Jacenin katastrofaalista näkyä käymästä toteen. Myös Galaktinen liitto sekaantui tilanteeseen, kun heille selvisi, että eräs pesistä aiheutti sodan. Yhteisön johtajan Raynar Thulin vangitseminen lopetti sodan yhdessä pahan pesän johtajien Lomi Plon ja Welkin kuoleman kanssa.

Paikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esiintymiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]