Carrack-luokan kevyt risteilijä
 |  |
| |
| Carrack-luokan kevyt risteilijä | |
|---|---|
| Tuotannolliset tiedot | |
| Valmistaja | |
| Malli |
Carrack-luokan kevyt risteilijä |
| Luokka | |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus |
350 metriä |
| Leveys |
72 metriä |
| Korkeus |
75 metriä |
| Megavalo |
80 MGLT |
| Huippunopeus (ilmakehässä) |
1 050 km/h |
| Hyperajo |
Luokka 1.0 (varalla luokka 12) |
| Aseistus |
Tähtihävittäjäntorjuntakokoon-pano:
|
| Täydennykset |
TIE-sarjan tähtihävittäjiä |
| Miehistö |
1 092 |
| Min. miehistö |
2 |
| Matkustajat |
142 sotilasta |
| Lastitilat |
3 500 tonnia |
| Kulutustarvikkeita |
1 vuosi |
| Käyttötiedot | |
| Rooli(t) |
|
| Aikakausi | |
| Liittoutuma | |
Carrack-luokan kevyt risteilijä, myös tunnettu nimellä Carrack-luokan tykkialus, oli risteilijä, joka oli ensin Tasavallan laivaston käytössä Galaktisen Tasavallan hallintoajalla, ja se oli käytössä myös kloonisodissa.
Carrack-luokka oli myöhemmin merkittävä lisä Imperiumin laivastossa. Vaikka se olikin vain 350 metriä pitkä, pieni taistelualus oli raskaasti aseistettu ja sen huippunopeus vastasi X-siipisiä tähtihävittäjiä.
Carrack-luokka oli halpa vastine kalliille sotalaivoille. Sitä ei oltu valmistettu linjassa toimimiseen, vaikka se pystyikin vaihtamaan tulta paljon itseään isompienkin alusten kanssa.
Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aluksella tiedettiin olevan ainakin kaksi erilaista asekokoonpanoa. Tähtihävittäjä- ja ohjustorjuntaan erikoistunut versio oli aseistettu 10 raskaalla turbolaserilla, 20 laserkanuunalla ja viidellä vetosädeprojektorilla. Vaihtoehtoisessa versiossa lasertykit oli korvattu ionikanuunoilla. Kummassakin tapauksessa risteilijä oli kokoisekseen alukseksi erittäin vahvasti aseistettu. Lisäksi sen nopeus oli huomattava ja ohjailtavuus teki siitä monipuolisen sotalaivan. Ryhmä Carrackeja voi tuhota jopa kymmenen kertaa yksittäistä Carrackia suuremman aluksen.
Lisäksi mallin selviytymiskykyä oli parannettu erityisillä runkoon rakennetuilla turvalaitteilla, jotka vahvistivat tukirakenteita ja antoivat lisäsuojaa miehistölle. Vahvistettujen tukiseinien ja osista koostuvan mallin ansiosta Carrackit olivat kokoisiksiin aluksiksi erittäin kestäviä. Rungon jokaisessa eri osassa oli itsenäinen elossapitojärjestelmä vähentäen näin rungon vaurioitumisen vaaraa. Vaikka risteilijä jostain syystä hajoaisikin, pelastusryhmille ei ollut mitenkään tavatonta löytää selviytyjät vahingoittumattomina jostain hylyn osasta.
Kuitenkin aluksen pieni koko yhdistettynä lisävahvistettuun runkoon ja turvalaitteisiin tarkoitti sitä, että aluksessa ei ollut tilaa sisäiselle hangaarille. Imperiumin laivasto kohtasi tämän heikkouden lisäämällä ulkoisen moduulin alukseen, johon mahtui jopa viisi TIE-sarjan tähtihävittäjää. Niitä käytettiin lyhyen kantaman tiedustelu-, saatto- tai viestinvientitehtävissä.
Aluksen ohjaimet olivat yksinkertaistetut ja tarpeeksi automatisoidut, että tarvittaessa vain kaksi miehistön jäsentä voi lentää alusta. Kuitenkin normaalioloissa aluksella toimi 1 092 hengen miehistö ja se ylläpiti pientä 142 sotilaan armeijaa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kloonisotien aikana Carrack-risteilijät toimivat saattoaluksina suuremmille sotalaivoille, kuten Dreadnaught-luokan risteilijöille. Lorth Needa komensi ryhmää Carrack-risteilijöitä yhdessä muiden Tasavallan alusten kanssa tuhoamaan Konfederaation lippulaivan, Invisible Handin, Coruscantin taistelun aikana.
Tähtituhoajien noustua Imperiumin laivaston dominoiviksi sotalaivoiksi, Carrack-luokan strategiset mahdollisuudet nähtiin uudelleen. Paria kevytristeilijöitä käytettiin partioaluksina keisarillisen avaruuden hiljaisemmilla alueilla, missä niiden tähtihävittäjäjoukkojen puute oli vähemmän haitallista. Vaikka se ei vastannutkaan monia suuria sotalaivoja, nopeutensa turvin se voi helposti paeta uhilta, joita se ei kyennyt torjumaan. Lisäksi se oli tarpeeksi nopea ja kestävä taistellakseen tiensä läpi saartolaivueen. Joitain tämän tyypin aluksia käytettiin lisäksi myös kuljetusaluksina Imperiumin arvovieraille.
Muita tämän luokan aluksia käytettiin useammin luottamuksellisiin tehtäviin. Vuonna 5 eYt oswaftien eliminoimiseksi toteutetun kampanjan aikana Imperiumi saartoi säkinmuotoisen ThonBokan sisäänkäynnin viidelläsadalla sotalaivalla, joista valtaosa oli Carrack-luokan risteilijöitä, yrittäen näin näännyttää koko oswaftien rodun sukupuuttoon. Oswaftien kannalta onneksi Lando Calrissian ja Vuffi Raa estivät Imperiumin suunnitelmat.
Ehkä paras esimerkki Carrack-luokan risteilijöiden mahdollisuuksista oli Bakuran taistelun aikana vuonna 4 jYt. Ainoana aurinkokunnassa olleena Bakuran aurinkokunnassa, keisarillinen tähtialus Dominant oli oli hyökkäävän Ssi-Ruuvien laivueen ensisijainen maali, ja alus vaurioituikin hyökkäyksessä pahasti. Näyttönä alusluokan sitkeydestä alus pysyi suurista vahingoista huolimatta jatkamaan operointia ja myöhemmin siitä tuli uuden Bakuran puolustuslaivueen kulmakivi.
Imperiumin Endorin taistelussa kärsimän tappion jälkeisinä vuosina keisarilliset komentajat, kuten Zsinj, Thrawn ja Josef Grunger, käyttivät aluksia taistelulinjoilla Strike-luokan risteilijöiden rinnalla Tralusin ja Sluis Vanin taisteluissa.
Esiintymiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
