Imperiumin armeijan pilotti

Keisarillinen AT-AT pilotti Hothin taistelussa.

Imperiumin armeijan pilotit olivat Galaktisen Imperiumin tukihenkilöstöä, jotka tekivät operaatioita ja ylläpitivät vaihtelevaa kulkuneuvoarsenaalia, kuten AT-AT ja AT-ST talsijoita Imperiumin armeijassa.

VarustusMuokkaa

AseistusMuokkaa

Keisarillisen armeijan pilotit olivat yleensä aseistamattomia, mutta poikkeuksena NCO:n ja upseerit käyttivät standardia BlasTech Industriesin SE-14r kevyttä sarjatulisädepistoolia ja mahdollisesti jopa Merr-Sonn Munitions, Incin V-6d -kranaatinheitintä.

HaarniskaMuokkaa

Keisarillisen armeijan pilotit eivät tavallisesti pitäneet yllään haarniskaa, sillä he saivat suojan Imperiumin kulkuneuvojen panssaroinneilta, mutta korkea-arvoisemmat NCO:t tai värvätyt upseerit pitivät usein päällään jonkinlaista suojaavaa panssaria taistelussa. Näin oli ainakin kenraali Maximilian Veersin kohdalla Hothin taistelussa.^[1]

AT-AT pilotitMuokkaa

AT-AT pilotit valittiin kovempien taistelusotilaiden joukosta ja olivat spesialistisotilaita, jotka oli koulutettu ohjaamaan All Terrain Armored Transport talsijoita räikeillä rynnäkkötaktiikoilla hyökäten vihollistensa kimppuun tasaisella näkymällä laskeuduttuaan ensin pitkien matkojen jälkeen lähtökohteistaan.^[2]

Keisarillinen AT-AT pilotti.

AT-AT pilotit työskentelivät tyypillisesti kahden miehen joukkueissa ja olivat kaiken johdossa massiivisten talsijoiden ohjaamisesta minkä tahansa maastotyypin lävitse AT-AT:n voimakkailla laserkanuunoilla ampumiseen ja taistelukoordinaattorin (joka myös kuului massiivisen talsijan ohjaamoon) antamien käskyjen täyttämiseen.

Tehtävä näiden suurien talsijoiden ohhaamisesta vaikean maaston läpi oli haastava tehtävä ja varmistaakseen näiden massiivisten talsijoiden pilottien olevan parhaista parhaimpia, heidät pantiin moniin simulaattoritesteihin ja tämänlaisiin koulutuksiin. Talsijoiden panssaroitujen ohjaamojen ja niiden hyvän taistelukenttänäkymän takia heidän koulutuksensa korosti heidän tärkeyttään taistelukentällä, mikä pisti monet AT-AT pilotit uskomaan omaan voittamattomuuteensa. Tämä laajentunut ego johti monet pilotit taistelukentälle ylimielisellä hengellä heidän ollessaan tekemisissä jalkaväen kanssa. Nämä pilotit saivat käskynsä taistelukoordinaattorilta, joka oli myös asettunut talsijan hyttiin.

AT-AT pilotit pitivät yllään haarniskaansa muistona menneisyydestään taistelukentällä. Panssaroiduissa talsijoissa sisälämpötila ei ollut vakaa, joten jäiseen maastoon (kuten Hothille) lähtevien ohjaajien täytyi käyttää erityispukua, jossa oli lämmitysyksikkö, jonka avulla sotilas säästyi jäätymiseltä. Heidän pukunsa oli täysin valkoinen mukaanlukien eristetyt valkoiset lumikengät, taskuilla varustettu eristetty haalari ja valkoinen puku, jossa oli valjaat nivusten kohdalla ja jaloissa. Heidän vahvistetuissa kypärissään oli tietysti Imperiumin armeijan punainen tunnus ja polarisoidut mustat lasit, joiden avulla näki paremmin lumisessa maastossa. Pilotin rinnassa sijaitseva tietokone sisälsi puvun lämmönsäädön, energiamonitorin, tunnuslevyn, sekä hengissäpitolaitteen, josta ilmaletkut johtivat suoraan kypärään. Näiden pilottejen käyttämä selviytymispakkaus oli edistynyttä teknologiaa, joka käytti puvun järjestelmiä ja lämmitintä, jonka voimapakkaus kesti viisi päivää yhdellä latauksella. Pilottien pukuun kuului myös ajohanskat, joista toisessa oli ranneyhteysradio. Heillä oli aseinaan usein sädepistooli ja kranaatteja.

Imperiumin AT-AT pilotit käyttivät elossapitovälineitään ja haarniskaansa viimekäden puolustuksena tilanteessa, jossa ohjaamon runko murrettaisiin vaarallisissa oloissa, sillä sitä he eivät selviytymiseen tarvinneet AT-ATn paineistetun ohjaamon takia. AT-AT pilottien käyttämä elossapitävälineistö ja kypärä olivat TIE lentäjien käyttämien tapaisia, paitsi että ne olivat valkoisia ja pikkuisia muita eroja.

Kuten kaikki AT-AT miehistöt pilotit elivät ja työskentelivät sotakoneissaan enemmän kuin pelkästään kussakin tehtävässä. Heidän keskuudessaan oli yleistä ryhtyä itse mukaan oman talsijan ylläpitoon tueten teoriaa siitä, että miehistö todella kuului talsijoiden alalle.^[2]

Huomattavat AT-AT pilotitMuokkaa

AT-ST pilotitMuokkaa

Majuri Marquand ja luutnantti Watts ojaavat Tempest Scout 2:ta Endorin taistelussa.

AT-ST pilotit koulutettiin omaamaan ihmeellinen maaston ja tasapainon aisti All Terrain Scout Transportin kaksijalkaisen varsinkin AT-AT:en nähden epävakaan talsijan hallitsemiseen. Heidän tuli osata käsitellä myös näppärästi monimutkaisia ohjaimia.

He käyttivät mustia saappaita, joissa oli mustat pohjat ja taskuilla varustettuja harmaita haalareita. Kiikarit oli liitetty kypärän takaosaan valjaalla, mutta jotkut päättivät jättääs en kokonaan pois varustuksesta. He käyttivät rajoitettuja olkapää -ja käsivarsipanssareita sekä pitkiä mustia hansikkaita. Heidän kummankin puolen olkapäässä oli mustalla maalattu Imperiumin armeijan merkki. Heillä oli valjaat, jotka sijoittuivat kummankin olkapään yli ja lanteelle ja he pitivät myös mukanaan tärähdyskranaatteja, sädepistoolia, sädekivääriä, hätäraketteja, vara-ammuksia, yhteysradiota ja kahta lämpöräjähdettä, joidenka käyttönappulat ja säädökset peitettiin siltä varalta että ne joutuisivat vihollisten käsiin. Koska heidän haarniskansa oli suunniteltu sallimaan vastustamatonta liikettä, vain heidän ylempi vartalo ja pää oli suojattu panssaroinnilla. He käyttivät kevyttä rintapanssaria haalareidensa alla.

Huomattavat AT-ST pilotitMuokkaa

AT-PT pilotitMuokkaa

AT-PT pilotit toimivat All Terrain Personal Transport talsijoiden ohjaamoissa. Heille myös koulutettiin ihmeellinen maasto -ja tasapainoaisti. Vaikka heitä suojasivat AT-PT talsijoiden panssaroinnit, he käyttivät silti haarniskoja siltä varalta, että talsija tuhoutuisi. He käyttivät standardeja keisarillisia käsiasepistooleja, sädekiväärejä ja kranaatteja.